Työnantajille
Henkilöstö on yrityksen tärkeimpiä voimavaroja – jopa tärkein. Oletteko pohtineet, millä keinoilla voitte parantaa tai pitää yllä henkilöstönne hyvää työvireyttä ja työhyvinvointia?
Terveellinen ruokavalio on yksi erinomainen keino, sillä tutkitusti sen on osoitettu vaikuttavan positiivisesti vireystilaan ja jaksamiseen.
Terveelliset elämäntavat ehkäisevät ja hoitavat sairauksia
Työantajan suurimpia motiiveja tulisi olla henkilöstön terveyttä edistäviin tekijöihin panostaminen, jolla ennakoidusti voidaan säästyä monelta harmilta.
Työnantaja ei voi puuttua yksilötasolla elämäntapoihin, mutta työantaja voi edesauttaa ja motivoida työntekijöidensä ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan. Miten? – tähän kysymykseen annamme konkreettisia vinkkejä. Nämä kaikki perustuvat tutkittuun tietoon, kuten ravitsemus- ja terveystieteisiin.
Tehkää muutokset yrityksenne omasta lähtökohdasta. Keskustelkaa avoimesti ravitsemuksesta ja ruokaympäristöstä. Hyödyntäkää tukena työterveyshuollon ammattilaisia. Yhdessä koettuna ja pohdittuna moni asia on helpompaa ja mukavampaa toteuttaa.
Lataa tästä opas, >> klikkaa tekstiä.
Oppaasta löytyy muun muassa vinkkejä miten voitte kehittää ruokailuympäristöänne ja tukea työntekijöidenne terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia.
Katso video: Raumalaisen potkurilaitevalmistaja Steerpropin edustaja Terhi Vanhatalo kertoo miten ravitsemusohjausteema otettiin heidän henkilöstössä vastaan ja millaisia palautteita on tullut.
"Oikeastaan meidän ei tarvinnut houkutella tähän ketään mukaan. Tunnin sisällä kun oltiin laitettu tää, niin meillä oli kaikki paikat täys."
"Tosi monen kanssa ollaan puhuttu siitä, että kuinka hienoa on ollut se, että ei ole ollut kyse siitä, että puunnitaan tota ja punnitaan tätä ja ollaan orjallisia sille, että mitä syödään ja lasketaan niitä kaloreita, vaan kyse on niistä arjen piennistä asioista.
Terveellinen ruokavalio
Ruokailutottumusten kokonaisuus vaikuttaa siihen, kuinka edistetään työkykyä ja työhyvinvointia.
Milloin, mitä, minkä verran, missä ja kenen kanssa syödään vaikuttavat vireyteen tehdä asioita sekä palautumiseen lepohetkinä.
Ruuan laadulla ja määrällä on vahva yhteys vatsan kautta aivoterveyteen. Työntekijän väsymys, ärtymys ja negatiivinen suhtautuminen asioihin saattaa johtua ainakin osittain hänen epäterveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi ruokailutottumuksilla ja ruokavalinnoilla on ratkaisevan tärkeä vaikutus esimerkiksi sydän ja verisuonitautien, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, ruoansulatuselinten sairauksien ja suun terveysongelmien ilmaantumiseen ja etenemiseen.
Yksilössä muutoksen saaminen tarvitsee tuekseen työntekijän oman asenteen muuttamista ja mielellään myös tueksi työterveyshuollon ammattilaisen avun.
Työnantajan keinoja ovat oikeanlaisen kulttuurin luominen, ruokailuympäristön muokkaaminen viihtyisämmäksi ja lisäetuisuuksien antaminen.
Työnantajalla on loistavat mahdollisuudet parantaa ja tukea työntekijöidensä terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia
Tutkitusti säännöllinen ateriarytmi sekä järkevät ruoka- ja juomavalinnat edistävät työhyvinvointia ja työkykyä. Kaikki lähtee siitä, miten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista puhutaan ja millaiset edellytykset terveyttä edistävän ravitsemuksen ylläpitämiselle on luotu.
Työnantaja ja johto yhdessä voivat kannustaa työntekijöitä omaksumaan ja ylläpitämään terveyttä edistäviä elintapoja osoittamalla esimerkillään myönteistä suhtautumista hyvinvointia ja terveyttä kohtaan. Näin rakentuu sosiaalinen ympäristö, jossa terveyttä edistäviä valintoja arvostetaan ja tuetaan. Myönteisten sanojen käyttäminen, rohkaisevien ajatusten jakaminen sekä hyvän esimerkin näyttäminen luovat ilmapiiriä, joka kannustaa itsestä huolehtimiseen.
Työnantaja voi kannustaa ja motivoida työntekijöitä huolehtimaan omasta säännöllisestä ateriarytmistä ja nauttimaan monipuolisia, terveyttä edistäviä aterioita ja välipaloja. Tällöin myös heidän keskittymiskykynsä ja vireystila säilyvät paremmin.
Ravitsemussuositukset kannattaa hyödyntää, kun suunnitellaan työpaikalla saatavilla olevien ruokien ja juomien valikoimaa. Suunnittelussa on hyvä huomioida kaikki työpaikan tilat ja tilaisuudet, joissa ruokaa ja juomaa on tarjolla, esimerkiksi työpaikkaruokala, kahvilat, välipala- ja ateria-automaatit, taukohuoneet ja kokoukset.
Pohtikaa onko teillä jo käytössä nämä keinot työpaikan ruokaympäristön kehittämiseen
- Ruokailumahdollisuuksista puhutaan työhön perehdyttämisessä ja kehityskeskusteluissa.
- Kannustatte ruokataukoon ja esimiehet pitävät sen itsekin! Sopikaa ajankohdat, jolloin kokoonnutte yhdessä kahvi- ja ruokatauoille.
- Palkallinen ruokatauko mahdollistaa työntekijöitä syömään kunnon aterian työvuoron aikana. Ruokatauko on hyvä merkitä esimerkiksi sähköiseen kalenteriin.
- Ruokatauot ovat mukava yhteinen hetki, joissa on jätetty työpuheet ja kännykät pois ruokapöydästä sekä keskitytään yhdessä syömiseen.
- Työntekijöille on luotu mahdollisuus syödä työpaikan henkilöstöravintolassa tai vastaavassa sopimusravintolassa työpaikan ulkopuolella. Voitte kokeilla yritykseen tuotavaa välipala-automaattia tai yritykseen tuotavaa ateriapalvelua.
- Valitkaa ruokapaikkoja, joiden vaihtoehdoista löytyy myös terveellisiä aterioita ja välipaloja.
- Ateriaedun myöntäminen lisää ateriapalveluiden hyödyntämistä ja hyvin syömistä.
- Olette parantaneet työpaikalla tarjottavien ruokien ja juomien ravitsemuksellista laatua (esim. palaveritarjottavat, taukotilan tarjottavat) ottamalla huomioon ravitsemussuositukset.
- Työntekijöille on tarjolla terveyttä edistäviä välipaloja, esimerkiksi tuoreita hedelmiä taukotiloissa.
- Sosiaalitilojen siisteydestä, varustelusta ja viihtyisyydestä huolehditaan. Taukoihin on järjestetty ruokailuun tarvittavat tilat ja välineet (esim. mikroaaltouuni, jääkaappi, pakastin, kahvinkeitin, astiat ja aterimet), jotta eväiden ja välipalojen kylmäsäilytys, käsittely, lämmittäminen ja syöminen olisivat mahdollisia työpaikalla. Tilan viihtyisyyttä lisää mm. siisteys, tilavuus, valoisuus, hyvä lämpötila ja tilan rauhallisuus.
- Etänä työskenteleville on järjestetty yhteisiä ruokataukoja etäyhteydellä. Kannustamme laadukkaiden taukojen pitämiseen myös etätyössä.
Muita keinoja työntekijöiden ruokailutottumusten edistäämiseen
- Järjestäkää työntekijöille mahdollisuus mitata esimerkiksi kehon koostumusta, verenpainetta, verensokeria ja/tai veren rasva-arvoja, jotta tietoisuus omasta terveydentilasta vahvistuisi. Mittaukset voidaan järjestää esimerkiksi terveystarkastusten tai työpaikalla järjestettävän teemapäivän yhteydessä.
- Toteuttakaa mahdollisuus saada henkilökohtaista ravitsemusohjausta esimerkiksi työterveyshuollosta.
- Vahvistakaa työntekijöiden tietämystä terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja sen vaikutuksista terveyteen järjestämällä esimerkiksi asiantuntijaluentoja, työpajoja tai infopisteitä.
- Ideoikaa yhteisiä tyky/tyhy-päiviä, jossa teemana on ruoka ja ravitsemus.
Arvioi tai arvioikaa yhdessä työyhteisön kanssa millainen ruokaympäristönne on
VIIHTYISYYS
Siisteys, järjestys, tilavuus ja toimivuus lisäävät viihtyisyyttä.
RUOKAILUHETKEN SOSIAALISUUS
Vuorovaikutusta ja sosiaalisuuden tukemista voidaan edistää lounastaukojen yhteensovittamisella sekä ruokailutilan sisustamisella huomioimalla kalustejärjestelyt.
RUOKIEN SIJOITTELU JA ASTIAT
Terveellisten ruokien asettaminen tarjolle ja houkuttelevien ruokien asettaminen kauemmas, pienemmät lautaset ja yhden lautasen malli parantavat ruokavalintojen terveellisyyttä, aterian kokoa sekä lautasmallin toteutumista.
LÄMPÖTILA JA HAJUT
Sopiva ilman lämpötila ja neutraali tai miellyttävä sisäilman haju parantavat viihtyvyyttä.
ÄÄNET
Ruokailuympäristöä huomioimalla voidaan parantaa viihtyvyyttä. Musiikilla voidaan mm. vähentää kaikuisuutta ja rauhallisella musiikilla voidaan lisätä lounaan nauttimista rauhassa ajan kanssa.
VALAISTUS JA VÄRIT
Luonnolliset valot ja värit tukevat hyvinvointia ja edistävät palautumista. Riittävä valaistus parantaa tilan toimivuutta.
Katso video: Työterveyshuollon ammattilaiset auttavat ravitsemusasioissa.
Olkaa tavoitteellisia työyhteisön terveellisissä ruokatottumuksissa
Asettakaa yhdessä työyhteisön kanssa teidän tavoitteet. Työterveyshuollon ammattilaisen olisi hyvä olla myös mukana. Tavoitteet voivat olla vaikka vuosittain mitattavia, esimerkiksi erilaisilla testeillä ja kokeilla seurattavia arvoja. Keskustelkaa näistä työterveyshuollon kanssa. Lakisääteinen työterveyshuolto keskittyy ennakoivaan terveydenhoitoon.
