Hanke-esittely
Eat@Work-hankkeen loppuseminaari
16.8.2023
SAMK-kampus, Satakunnankatu 23 Pori
Tilaisuus on veloitukseton.
Ohjelma:
12:30 Tervehdyssanat / tutkimuspäällikkö Henna Kyhä, SAMK, Hyvinvointi ja terveys -osaamisalue
12:45 Eat@Work-hanke-esittely / projektitutkijat Juha Harttunen ja Susanna Kunvik, SAMK, Hyvinvointi- ja terveys -osaamisalue
- Miksi yritykselle ja sen henkilöstölle terveelliset ruokailutottumukset arkirutiiniksi
- Millaista ravitsemusohjausta kohdeyritysten henkilöstölle tarjottiin
- Millaisia tuloksia ja palautteita saatiin aikaan
- Mitä materiaaleja ja suosituksia tuotettu vapaasti käytettäväksi
13:45 Ravinnon merkitys aivojen toimintakykyyn / ylilääkäri, neurologian dosentti Juha Puustinen, Satakunnan hyvinvointialue
14:00 Mieli ja työhyvinvointi / työterveyshoitaja Liisa Vikman, sh YAMK ja apulaisosastonhoitaja Katri Mäkipanula, sh YAMK
14:15 Välipala
14:30 Työterveyshuollon rooli terveellisen ruokavalion toteuttamisessa / Asiakkuuspäällikkö Maija Kivistö, Mehiläinen Työelämäpalvelut
14:45 Kohdeyrityksen edustajan kommentit hankkeesta / Markkinointipäällikkö Terhi Vanhatalo, Steerprop Oy
15:00 KeyNote: Terveellistä ja kestävää - pohjoismaiset uudet ravitsemussuositukset / professori Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto
15:50 Päätössanat
Ilmoittaudu tästä
Eat@Work -hanke
Hankkeen missio: Parempaa työhyvinvointia ja työkykyä ravitsemuksen avulla
"Eat@Work on ensimmäinen hanke, jossa työikäisten työvireyttä ja jaksamista on parannettu henkilökohtaisen ravitsemusohjauksen avulla." rahoittajan edustajan kommentti.
Tausta hankkeelle
Hyvä ravitsemus on merkittävä osa hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua. Suomalaisen aikuisväestön ruokatottumuksissa on paljon kehitettävää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain noin joka viides työikäinen syö ravitsemussuositusten mukaan (Valsta et al. 2018). Energiaan suhteutettuna miesten ruokavalio sisältää naisia enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän, punaista ja prosessoitua lihaa taas liian paljon. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään 500 g päivässä (mt).
Työterveyslaitoksen Promo@Work hankkeessa (2016–2019) on korostettu työpaikkojen tärkeää asemaa väestön ruokailutottumusten parantamisessa, sillä ihminen viettää noin puolet valveillaoloajastaan työn parissa (Laitinen et al. 2018). Työympäristö ja siellä vallitseva ruokailuympäristö, tavat ja ruokakulttuuri vaikuttavat työntekijöiden ruokailutottumusten kehittymiseen. Työn rytmittäminen, säännöllinen syöminen ja ravitsevat ateriat tukevat työssä jaksamista ja edistävät sekä sosiaalista että psyykkistä hyvinvointia (Ruokavirasto 2022, Corvo et al. 2020). Epäterveelliset ruokailutottumukset ovat olleet yhteydessä huonompaan työtehoon (Cancelliere et al. 2011). Erityisesti vuorotyössä on tärkeää huolehtia jaksamista tukevasta syömisestä. Tällöin huomioidaan myös vaihtuvaan ateriarytmiin sekä yöaikaisen syömiseen ja juomiseen liittyvät rajoitukset ja yksilölliset haasteet (Ruokavirasto 2022).
Työntekijöiden ravitsemukseen panostamalla vaikutetaan erityisesti työssä jaksamiseen, työkykyyn ja palautumiseen. Hyvät ruokailutottumukset ehkäisevät ja hoitavat myös työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia (Laitinen et al. 2018, Simunaniemi et al. 2018). Näin voidaan myös vähentää ennenaikaista eläköitymistä sekä yhteiskunnalle ja työnantajille aiheutuvia kustannuksia.
Promo@Work hankkeen loppuraportin mukaan laadukkaita hankkeita työntekijöiden hyvän ravitsemuksen edistämiseen on toteutettu vähän (Laitinen et al. 2018). Huomioitavaa on, että vaikutuksia työkykyyn ei ole mitattu yhdessäkään tutkimuksessa (mt.). Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan työpaikoilla toteutettavia ravitsemushankkeita tarvitaan lisää, jotta voidaan selvittää mitkä toimenpiteet ovat tehokkaita työntekijöiden hyvän ravitsemuksen edistämiseksi (Geaney et al. 2013).
Hankekuvaus lyhyesti
Eat@Work-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kaksivuotinen (9/2021–8/2023) hanke, jonka on toteuttanut Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli lisätä Satakuntalaisten PK-yritysten työntekijöiden työhyvinvointia, työkykyä ja työn tuottavuutta ravitsemuksen avulla. Hankkeessa tarjottiin monipuolista ravitsemusohjausta sekä kehitettiin yritysten ruokailuympäristöä ja ruokakulttuuria.
Satakuntalaisia kohdeyrityksiä osallistui hankkeeseen 10 kpl ja yhteensä 103 kohdetyöntekijää.
Hankkeessa luotiin suosituksia työntekijän hyvän ravitsemuksen edistämiseksi ja kehitettiin oma mobiilisovellus, joka toimi ruokailutottumusten kehittämis- ja seurantatyökaluna. Työntekijöiden ravitsemustottumusten muutoksen tukemiseen ja ohjeistamiseen toteutettiin työkalupakki, jonka tehtävänä oli helpottaa yritysten ja työterveyshuollon osallisuutta työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämisessä ja työkyvyn parantamisessa.
Hankkeen tavoitteet
1) Hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden työkyky, työhyvinvointi, työn tuottavuus sekä ruokavalion laatu parantuvat yksilöllisen ja ryhmämuotoisen ravitsemusohjauksen sekä työympäristön muutosten avulla.
2) Hankkeeseen osallistuneiden yritysten ruokaympäristö ja ruokakulttuuri on parantunut konkreettisten muutosten kautta, ja tarjoaa näin ollen työntekijöille paremmat edellytykset parantaa omia ruokailutottumuksia.
3) Hankkeessa on rakennettu ja jalkautettu konkreettisia työkaluja sekä avoimen lähdekoodin mobiilisovellus ruokailutottumusten parantamiseen.
Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat yrityksiin sekä niissä työskenteleviin työntekijöihin. Osallistuneille työntekijöille tarjottiin neljän kuukauden ohjausjakson aikana:
- yksilöllistä ravitsemusohjausta kaksi kertaa
- ryhmämuotoista ravitsemusohjausta kolme kertaa
- ruokailutottumusten parantamiseen ja seurantaan keskittyvä työkalu (Eat@Work-mobiilisovellus)
Lisäksi työntekijöiden ravitsemusta ja ruokailutottumuksia edistetään seuraavilla toimenpiteillä:
- osallistujat saivat laajan terveyden, työhyvinvoinnin ja työkyvyn kartoituksen (alkukartoitus)
- työntekijän työpaikan ruokakulttuuria ja ruokailuympäristöä edistettiin työpaikalle tehdyn konsultointikäynnin avulla
- työntekijät sekä yritykset saivat ravitsemusohjausaineistoa ja suosituksia hyvän ravitsemuksen edistämiseksi työpaikoilla
Elintapamuutosten tukena toimintamallissa käytettiin digiteknologiaa ja näyttöön perustuvaa aineistoa sekä luotiin työkaluja työntekijän ravitsemuksen kartoittamiseen ja parantamiseen.
Hankkeen asiantuntijat:
Ravitsemustiede: projektitutkija Susanna Kunvik, elintarviketieteiden tohtori
Työterveys: Liisa Vikman ja Katri Mäkipanula, terveyden edistämisen yamk-opiskelijat
Ravitsemusryhmäohjaukset: Jenni Syväoja ja Minna Hietamäki, terveyden edistämisen yamk-opiskelijat
Kehotietoisuus (SomeBody) ryhmäohjaukset: Alina Janhonen ja Laura Kynnysmaa, fysioterapian opiskelijat
Aivoterveys: Juha Puustinen, neurologian dosentti
Mobiiliteknologia: tutkija Antti Koivisto, tekniikan filosofian maisteri
Työelämä: projektitutkija Juha Harttunen, liikkeenjohdon konsultti
Hankkeen hallinto:
Cimmo Nurmi, tutkimuksen vararehtori
Henna Kyhä, tutkimuspäällikkö
Taina Jyräkoski, projektipäällikkö
Sinikka Kyngäs, projektiassistentti
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi ja terveys -osaamisalue, Pori